Tuusulan järven rannalla sijaitseva Lottamuseo kertoo tarinaa naisista, jotka Runebergin runon innoittamina osallistuivat teoillaan Suomen tulevaisuuden rakentamiseen. Entisen lottaopiston paikalle noussut museo ei ainoastaan vaali lottien perintöä, vaan tekee näkyväksi, kuinka naisten vapaaehtoistyö ja yhteiskunnallinen osallistuminen ovat jättäneet pysyvän jäljen Suomen historiaan. Meidän oli tarkoitus vain piipahtaa museossa, mutta huomaamatta vietimme kesäpäivän Tuusulan järven rannalla. Paikan kauneus, historia, hyvä ruoka (sekä leikkipuisto) saivat koko perheen viihtymään.
Minusta on aina inspiroivaa, kun kirjallisuus ylittää sivun rajat ja muuttuu eläväksi osaksi yhteiskuntaa. Runoilija J. L. Runebergin teoksessa Vänrikki Stoolin tarinoita sotamies Svärdin vaimo Lotta seuraa miestään sotaan ja jää puolison kuoleman jälkeen huolehtimaan muista sotilaista. Hänen hahmonsa innoitti suojeluskuntien yhteydessä toimivia naisia ottamaan käyttöön nimen Lotta Svärd. Vaikkei runon Lotalla ollut historiallista esikuvaa, antoivat sadat tuhannet suomalaiset naiset hänelle myöhemmin kasvot yhteiskunnallisesti vaikuttavassa järjestötyössään.
En ollut tullut ajatelleeksi, että Lotta Svärd yhdistys oli aikansa suurin naisjärjestö Suomessa. Järjestön naiset näyttivät toteen, että myös naiset voivat toimia vastuullisissa ja vaativissa tehtävissä, kuten lääkinnässä, viestinnässä tai ilmavalvonnassa. Järjestön tarjoama koulutus lisäsi naisten osaamista ja vahvisti heidän mahdollisuuksiaan osallistua aktiivisesti yhteiskunnan rakentamiseen. Naiset harjaantuivat käytännön kautta myös johtotehtäviin. Toiminta haastoi perinteisiä sukupuolirooleja ja loi pohjaa tasa-arvolle. Se yhdisti eri-ikäisiä ja eri taustoista tulevia naisia, rakentaen perustaa myös tulevien sukupolvien osallisuudelle.
Suomen historiassa lottatoiminta on yksi tunnetuimmista vapaaehtoistyön muodoista. Onnistuneeseen toimintaan tarvittiin järjestelmällistä ja suunnitelmallista johtamista keskusjohtokunnasta paikallisosastoihin. Lotta-järjestöllä oli myös laaja yhteistyöverkosto sekä kasvava liiketoiminta, joka perustui naisten kotitalousosaamiseen.
Tiedämme, että jokainen toiminta tarvitsee rahoitusta. Vuonna 1938 lottajärjestön piirissä toimi yli 250 liikeyritystä, jotka saivat alkunsa Lotta-kioskeista, kahviloista ja ravintoloista. Liiketoiminta laajeni myös matkustajakoteihin, virvoitusjuomatehtaaseen, leipomoihin, kampaamoihin ja elokuvateattereihin. Elintarvikepula ohjasi toimintaa laajenemaan myös kukkakauppoihin. Tuotot käytettiin muun muassa kenttälottien, sairaaloiden, sotainvalidien ja kaatuneiden perheiden tukemiseen. Vahva ja itsenäinen talous toi naisille vaikutusvaltaa, ja samalla he oppivat liike-elämän taitoja, joita voitiin hyödyntää monilla elämänalueilla. Toimintaa rahoitettiin osin myös lahjoituksilla.
Fyysisesti ja henkisesti raskas työ jätti moniin jälkensä. Osa heistä halusi pysyä tuntemattomina ja salata Lotta-yhteytensä ja tämä on paljastunut perillisille vasta heidän kuolemansa jälkeen. Jälkihuoltoa pyrittiin kuitenkin järjestämään sitä haluaville. Lotta Svärd jatkaa yhä muistojen ja perinnön vaalimista sekä tukee veteraaneja. Vaikka Lotta Svärd lakkautettiin vuonna 1944. Järjestön työn tehokkuus sekä naisten merkitys maan puolustuskyvylle huomattiin kansainvälisesti ja sen vaikutus ulottui myös Suomen rajojen ulkopuolelle.
Meidän jokaisen on hyvä jatkaa valitsemallamme tavalla tasa-arvotyötä Suomessa.
Lotat tekivät paljon, mutta he eivät saaneet maailmaa valmiiksi.
Sunnuntaiterveisin, Miia
Lähteet: Lottamuseo, lottasvärd.fi, lottasäätiö.fi, puolustusvoimat.fi, perinne.fi
Art & Therapy
AN INSPIRING PERSON iN MY LIFE
Write a short piece about someone who has inspired you. It could be a public figure, someone close to you—or even a fictional character, like Runeberg’s Lotta.
Reflect: What inspires you about this person? How has that inspiration affected your own life? How could you make use of that inspiration and pass along a bit of joy to others?